maanantai 9. maaliskuuta 2015

Humalakeitto, jäähdytys ja käyminen

Myös mäskin erottamiseen käytettävällä siivilällä erotettua humalaa.
Perjantaina saimme viimeinkin tehtyä ensimmäistä kertaa otsikossa mainitut prosessit. Käyminen on oikeastaan vielä kesken, ja vielä on läpikäymättä jälkikäyminen, pullokäyminen ja kypsytys.

Lapposin viime mäskäyksestä pelastettua vierrettä 21 litraa saavista toiseen tiheän siivilän läpi, ja siirsin sen mäskäyskattilaan. Ikävä kyllä vierre piti laimentaa, jotta kattilan puolivälin anturi kykeni mittaamaan lämpötilaa (min. määrä 36 l + haihtumisen huomioon ottaminen). Mäskäyskattila vastaa mäskin lämmityksen ohella myös humalakeitosta. Lämmitimme kattilan 97 Celsius-asteeseen, ja annoimme keiton porista tunnin ajan. Kattila lämmitti puolikkaan satsin eli noin 40 litraa suunnilleen kymmenestä asteesta alle sataan asteeseen hieman alta kahdessa tunnissa. Keittäminen sujuin hyvin, sillä lämpötila pysyi kokoajan joko 97 tai 96 asteessa. Lisäsimme aluksi 50 grammaa humalaa tuottamaan katkeruutta tulevaan juomaan ja 50 minuuttia keitettyämme lisäsimme 40 grammaa Saaz-humalaa antamaan aromia.

Vierre jäähtyi ensiöjäähdyttimessä virranneen n. 10 asteisen vesijohtoveden avulla. Kierrätimme siis vierrettä mäskäyskattilasta siiviläastian kautta jäähdyttimeen josta se virtasi takaisin kattilaan samalla kun humala jäi siivilän päälle. Vierteen lämpötila ennen käymisastiaan siirtämistä oli 30 astetta. Elatimme hiivaa noin vartin ajan myös noin 30 asteisessa vedessä, vaikka kyseinen vaihe saattoi olla turha. Veteen liuenneen hiivan sekoitimme siiviläastiassa vierteeseen hygieenisesti ennen käymisastiaan pumppaamista. Hiivan olisi voinut myös lisätä käymisastiassa, kun lisäsimme sinne  jokatapauksessa koko kannen avaten kuivahumalat vierteeseen sekoittaen. Kun käyminen ja jälkikäyminen ovat ohi, pullotamme pariin pulloon oluen automaattilapolla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti